Järvi-suomen vahvuudet
Alueen vahvuuksia ovat puhtaus, hiljaisuus, kiireettömyys, vieraanvaraisuus, tarinat ja pienet erikoisliikkeet.
Puhtaus
Puhdas vesi ja ilma ja laajat koskemattomat luontoalueet ovat meille niin ilmeisiä, että on helppo tulla sokeaksi niiden ainutlaatuisuudelle. Toisaalta puhtaus on haavoittuva arvo, koska mitä puhtaampi vesialue tai luontokohde on, sitä arempi se on pienillekin muutoksille.
Tämä on haaste myös matkailun kehittämisen kannalta, sillä varsinkin massaturismiin liittyy yleensä myös jäteongelmia ja iso hiilijalanjälki. Siksi onkin tärkeää kehittää alusta lähtien kestävää matkailua, jonka hiilijalanjälki on mahdollisimman lähellä nollaa ja vaikutus ympäristöön yleensäkin lievä.
Hiljaisuus
Hiljaisuus on toinen vallitseva piirre, jota emme paikallisina useinkaan huomaa. Se on kuitenkin iso vahvuus, sillä jatkuva melu aiheuttaa stressiä ja hiljaisuudella on palauttava vaikutus. Hiljaisuudessa on huomattava potentiaali juuri Suomessa, sillä desibeliarvoilla mitaten Suomi on Euroopan hiljaisin maa.
Hiljaisuuteen liittyy tietysti myös sama paradoksi kuin puhtauteen: hiljaisuus ja massaturismi ovat käytännössä toisensa poissulkevia tekijöitä. Toisaalta on toki mahdollista järjestää ohjelmaa isoillekin ryhmille ilman meluhaittaa. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa Heinäveden Kanavasoutu, jossa yli 100 ihmistä kulkee halki vesistön tuottamatta juuri lainkaan ääntä.
Lähiruoka
Puhtaus näkyy tietysti myös suomalaisessa ruuassa. Hyviä perinneruokia riittää, ja valikoimaa on viime vuosina tullut reilusti lisää. Erityisen isoa kasvu on panimo- ja väkijuoma-alalla, missä suomalaiset haalivat palkintoja ympäri maailmaa.
Erityisen mieleen painuvaa tietysti on, jos voi ostaa muikkuja suoraan kalastajan veneestä, poimia mustikoita suuhun metsästä ja sammuttaa janon luonnonlähteestä.
Tarinaperinne
Itä-Suomessa, varsinkaan Savossa, ei voi toimittaa pientäkään asiaa ilman, että siihen liittyy tarina. Hyvä tarina tekee vaatimattomastakin kohteesta mielenkiintoisen ja toisaalta ilman tarinaa hienokaan paikka ei ole juuri mitään.
Yksi hyödyntämätön, mutta hyvin potentiaalinen yleistarina koko Järvi-Suomen alueelle liittyy Suvasveden syntyyn. Järvi on nimittäin syntynyt kahden meteorin törmäyksestä. Näistä ensimmäinen on osunut maahan n. 760 miljoonaa vuotta sitten ja toinen satoja miljoonia vuosia myöhemmin. Ensimmäisen törmäyksen ajankohdan perusteella voisi väittää, että kaksisoluinen elämä maapallolla on itse asiassa alkanut meteorin törmäyksestä Suvasvedellä eikä kukaan pystyisi tieteen nimissä väittämään täysin varmasti, ettei näin ole.
Ison meteorin törmäyksestä on tietysti roiskeita myös laajalle alueelle, joten Järvi-Suomea voisi kansainvälisesti mainostaa nimittäen sitä elämän kehdoksi.
Kiireettömyys ja vieraanvaraisuus
Vieraanvaraisuus on toki globaali ilmiö, mutta itäsuomalaiseen kulttuuriin se kuuluu olennaisesti.
Vieraanvaraisuus voi terminä tuntua väärältä, jos puhutaan maksullisista palveluista, mutta aidon vieraanvaraisuuden ei tarvitse välttämättä olla ilmaista. Avainkysymys on, onko asiakas yrittäjälle tai palveluntarjoajalle vain potentiaalinen rahanlähde, joka saa osakseen huomiota juuri niin paljon kuin on tarpeen maksun saamiseksi vai onko hän toivottu vieras, jonka olo halutaan tehdä mahdollisimman hyväksi.
Myös kiireettömyys on osa vieraanvaraisuutta. Itäsuomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että kiireessäkin pitää olla aikaa juoda kahvit, jolloin pysähdytään, kuunnellaan toista ja tarinoidaan eikä kiireen anneta näkyä, vaikka kahvin jälkeen juostaisiin pää kolmantena jalkana. Yrittäjä ei varmasti sesonkiaikana ehdi pysähtyä kupposelle joka asiakkaan kanssa, mutta olennaista on olla läsnä sen aikaa, kun kohtaa toisen ihmisen.
Viime aikoina on myös alettu puhua savolaisen kierouden sijasta savolaisesta ja itäsuomalaisesta leppoisuudesta ja mutkattomuudesta. Sitä kannattaa mainostaa ja pitää yllä.
.jpg)
Maaseudun pienet erikoisliikkeet
Perusasiakaspalvelu pitää tietysti hallita, ja suomalaisilla on tekemistä jo siinä, että pystymme pitämään asiakaspalvelun tason kansainvälisten kilpailijoiden tasolla.
Kotimaan matkailijoita ajatellen maaseutuvoittoisella alueella on kuitenkin yksi aarre, joka jää helposti täysin huomiotta: maaseutukuntien ja pienten kaupunkien pienliikkeet. Ympäri Itä-Suomeakin pienissä maaseutukunnissa ja pikkukaupungeissa usein eläkeiässä olevien yrittäjien pitämiä erikoisliikkeitä, joilla on vuosikymmenten historia. Näissä liikkeissä on usein osaamista ja tavaraa, jota isoista marketeista ei löydä.
Jos nämä yrittäjät saadaan edes jotenkin verkottumaan matkailijoiden ja myös alueen asiakkaiden avuksi (esim. WhatsApp- tai tekstiviestiryhmällä), saadaan oiva lisä palveluketjuun.