toimijaverkosto
Jotta matkailijalla on aidosti valinnanvaraa matkasuunnitelmaa tehdessään, tarvitaan tietysti riittävä määrä palvelutuottajia. Toisaalta Järvi-Suomen alueella on paljon pieniä toimijoita, joiden resurssit ovat rajalliset ja palvelujen toimitusvarmuus vaihteleva. Siksi alueelle tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja valmiutta turvautua naapuriyritykseen tai muuhun palvelutuottajaan, jos omat rahkeet eivät yllättävässä tilanteessa riitä.
Monen (varsinkin pienen) matkailu- ja palveluyrittäjän ongelma on, että suurimman osan aikaa myynti on liian pientä pitääkseen toimintaa kannattavana. Toisaalta, jos tulee äkillinen asiakasryntäys paikallisen tapahtuman tai vaikka äkillisen helleaallon vuoksi, myynti jää kysyntään verraten vaillinaiseksi, koska tilanteeseen ei ole varauduttu ja myyjä joutuu myymään eioota. Tästä on seurauksena lyhytaikainen potentiaalisen tulon menetys, mutta myös riski, että pettynyt asiakas ei enää koskaan palaa ainakaan kyseiseen yritykseen tai kenties koko alueelle.
Miksi myydä eioota asiakkaille vain siksi, että yksi yrittäjä ei ehdi tai jaksa, vaikka naapurissa toinen kärsii asiakaspulasta?
Esimerkki: ravintoloiden 112
Tyypillinen poikkeustilanne, joka toteutui itäsuomalaisessa kaupungissa kansainvälisen suurtapahtuman yhteydessä: Tapahtumassa oli kuuluisia esiintyjävieraita, ja nämä esiintyivät illalla. Kun heidän esityksensä oli ohi, oli tarkoitus mennä syömään, mutta kyseisestä kaupungista ei saanut enää ravintolaruokaa klo 23:n jälkeen. Näytti hetken, että tähtien catering joudutaan järjestämään paikallisella grillillä, mutta epätoivoinen soittokierros ja improvisointi ratkaisi tilanteen kunniakkaasti.
Ruokatarjoilu konserttien ja muiden tapahtumien jälkeen on varsin tyypillinen ongelma. Potentiaalinen ravintola-asiakaskunta ei välttämättä ole kovin iso, mutta ruuatta jääville kokemus on karvas ja paha kello kuuluu kauas.
Jotta tällaisilta tilanteilta vältytään, tarvitaan yhteistyötä, jossa unohdetaan ainakin osittain kilpailuasetelmat ja joskus myös kuntarajat. Yksi olennainen asia on tietysti yhteinen suunnittelu tapahtumatuottajien ja yrittäjien kesken. Toisaalta yllätyksiä tulee aina, ja niitä varten pitäisi olla parempia järjestelmiä, koska kaikilla paikkakunnilla on varmasti sekä yli- että alityöllistettyjä yrittäjiä.
Ruokahuolto-ongelmiin yksi apu voisi olla eräänlainen ravintoloiden yleinen hätänumero tai yksinkertaisesti WhatsApp- tai tekstiviestiryhmä, johon voisi lähettää palvelupyynnön, jos on esim. ryhmä ruokittavana eikä lähistöllä ole ravintolaa auki. Yrittäjien tilanteet vaihtelevat, mutta varsin moni on valmis joustamaan paljonkin saadakseen asiakkaita ja palvellakseen näitä.